Metsän kuningas ei liikahtanut – lintumiesten joukko pelasti päivän

Kuule, tässä on kaikki ainekset klassiseen hirvijahtitarinaan: jättiläiskaveri metsässä, rikkoutunut vintturi ja joukko ihmisiä, jotka eivät tunteneet toisiaan lainkaan. Becky Unoбskеy ja Scott Hosmer olivat kutsuneet kavereitaan seurakseen Mainen syyskuiselle hirvijahille Zone 5:een. Viimeistelyä vaille viimeisenä päivänä onnistui: Hosmer kaatoi 578 punnan eli noin 262 kilon kuusipiikin sonnin noin 90 metrin päässä metsätieistä kolmella laukauksella .30-06-kiväärillä.

Sitten alkoi se toinen tarina. Moottorisahanmoottorisella vintturilla saatiin hemmo liikkeelle parikymmentä metriä, kunnes kaasutin antoi periksi. Hirvi makasi yhä 50 metrin päässä tiestä. Apuun ajoi täysin sattumalta kuorma-auto täynnä lintumetsästäjiä. Yhdessä ryhmät keksivät köysi-ja-perä­pallo-järjestelmän: köysi kiinnitettiin hirveen, ajettiin jahtiseurueen auton perä­pallon kautta lintumerkkien auton vetokoukulle – ja syntyi käsin tehty väkipyörä. Toimii kuin unelma. Lisäksi lintumetsästäjillä sattui olemaan Starlink-lautanen auton katolla, minkä avulla saatiin yhteys kaupungissa olleeseen kaveriin, joka toi paikalle peräkärryn hirven kuljetusta varten.

Kaksi tuntia myöhemmin, kun kaveri saapui peräkärryn kanssa, lintumetsästäjät olivat yhä paikalla ja auttoivat nostamaan sonnin kyytiin. Metsätielle oli syntynyt pieni talkootapahtuma – yksi lintumetsästäjistäkin totesi sen olleen hauskempaa kuin lintujenmetsästys, kun lintuja ei tuntunut kuuluvan. Avunantajista mainitaan nimeltä St. Albansin asukkaat Michelle ja Brian Crocker sekä Stephen Bubar, sekä Pattenin asukkaat Bob Bates ja Paul Levesque. Tämä on juuri se, miksi hirvijahtitarinat eivät ole vain hirviä varten – ne ovat ihmisiä varten.