Hirvikolarien vaaratunnit alkavat – iltakuuden jälkeen riskit kasvavat

Syksy tuo mukanaan ikävän varjopuolen hirvien aktiiviselle sesonkiajalle: hämärät illat ja kiima-aika saavat metsän kuninkaat liikkeelle juuri silloin, kun autoilijoiden on vaikeinta havaita niitä. Liikenneturvan ennakkotietojen mukaan hirvieläinonnettomuuksissa kuoli vuonna 2025 viisi ja loukkaantui 133 ihmistä — ja valtaosa vakavista tapauksista tapahtui hirvikolareissa. Yli puolet kuolemaan johtaneista eläinonnettomuuksista sattuu iltakuuden ja keskiyön välillä, mikä on juuri se aika, kun syysarki-illat osuvat hämärään.

Tämä satuttaa jokaista hirvifania. Isokorvat eivät liiku teillä pahanilkisyyttään — ne seuraavat luontaisia rytmejään, ja kiima-aika sekä hirvenmetsästys voivat ajaa ne tavallista lähemmäs teitä. POP Vakuutuksen palvelujohtaja Tommi Lehmusvirta muistuttaa, että hieman alempi tilannenopeus antaa enemmän aikaa reagoida, jos eläin ilmestyy tielle yllättäen. Hän korostaa myös, että hirvi ei välttämättä liiku yksin — missä on yksi pitkäjalka, voi olla muitakin.

Jos tilanne tulee eteen, asiantuntijat neuvovat välttämään äkillisiä väistöliikkeitä: voimakas jarrutus omalla ajokaistalla on yleensä turvallisempi vaihtoehto kuin hallitsematon ohjausliike. Kaukovalot kannattaa ottaa käyttöön aina kun mahdollista, ja tienvarsia on syytä tarkkailla jatkuvasti — hirven voi havaita ensin silmien heijastuksesta tai liikkeestä metsänreunassa. Pidetään isokorvat ja ihmiset turvassa — molemmat ansaitsevat päästä syksyn läpi ehjinä.