Hirvimetsästysviikko Mainessa: 50 mailia kanoottia, 40 mailia jalkaisin — eikä laukaustakaan

Kuule, tämä on se tarina, jota someissa ei juuri näe: hirvimetsästysviikko, joka meni täysin pieleen parhaasta valmistautumisesta huolimatta. Opas Toby Tomah oli skautannut aluetta elokuun puolivälistä asti — yhteensä 12 kokonaista päivää ja lähes 50 mailia jalan — ennen kuin Matt ja Sydney Boyer saapuivat metsästämään Mainen villieläinhoitoalue 28:lle. Kymmenillä riistakameroilla ja useammalla lupaavalla kohteella opas tunsi olonsa luottavaiseksi. Viisi 'ampumakelpoista' hemmoakaan ei riittänyt.

Jättiläiskavereita kyllä nähtiin: maanantaina paddattiin ylävirtaan ja kutsuttiin paikalle kaksi pienehköä sonnia, ja kolmas hieno uros tuli vaahterametsän laidalta pää alhaalla murisellen kuin ruttoinen pukki — ja sitten katosi yhtä äkillisesti kuin ilmestyi. Torstai-iltana riistakamera näytti sonnin ja lehmän käyneen juuri siinä paikassa, josta opas ja Boyerit olivat lähteneet alle tunti aiemmin. Huh huh, se sattui.

Viikon aikana parivaljakko kertyi yli 50 mailia kanoottia kuolleita vesiä pitkin ja yli 40 mailia jalkaisin, porteeraten majavapatoja ja raahaten kanootia matalissa kohdissa. Lopputulos: lupa jäi leimaamatta. Tomah toteaa, että alue 28 on haastava hyvinäkin vuosina — kyseisellä viikolla onnistumisprosentti oli 25, kun se edellisenä vuonna samaan aikaan oli ollut 70. Tämä on hirvifanin muistutus siitä, että metsän kuningas tekee aina omat suunnitelmansa, eikä edes paras opas voi hallita säätä tai hirveä itse.